Carnacin menhirit ovat esihistoriallisina aikoina pystytettyjä suuria kiviä. Ne sijaitsevat Pohjois-Ranskassa Bretagnen eteläosassa melko lähellä merta. Tämän tyyppisiä suuria kiviä sanotaan megaliiteiksi. Kivirivistöjä on Carnacin ympäristössä neljässä paikassa: Le Ménecissä, Kermariossa, Kerlescanissa ja Le Petit Ménecissä, kaikki ne ovat luultavasti olleet liitettyjä kokonaisuudeksi. Monet kivistä ovat suunnattuja siten, että niillä on tähtitieteellistä merkitystä.Suurin megaliittiryhmä näistä kylistä on Le Ménecissä. Siellä on ellipsin muotoinen kivikehä, jossa on 70 kappaletta 1,2 metrin korkuisia kiviä ja kehän halkaisija on sata metriä. Kylän kivirivistöissä on enemmän kiviä. Koilliseen päin kaartavia 800 metrin pituisia pystykivirivejä on 11 ja niissä on yhteensä 1099 kappaletta loppua kohden mataloituvaa kiveä (korkeus 0,9-3,2 metriä).Kermarion kivistä suurimmat ovat seitsemän metrin korkuisia ja nekin pienenevät kohti 1200 metrin mittaisen rivistön päätä. Kerlescanin lähellä on 13 yhdensuuntaista 540 kivestä koostuvaa riviä ja niiden lähellä melkein neliskulmainen kivikehä. Petit Ménecin rivi sisältää vain 100 kiveä ja se on joskus ehkä ollut yhdistettynä Kerlescanin kiviin.Carnacin lähellä on myös hautana käytetty maakumpu. Se on rakennettu 4700 eaa. ja on Euroopan vanhin rakennus. Sen sisäänkäynti osoittaa talvipäivänseisauksen auringonnousun suuntaan. Seudulla on kuitenkin myös useampia hautakumpuja.Seudun kansanperinteen mukaan kivirivit ovat alueen suojeluspyhimyksen Cornélyn kivettämiä roomalaisia sotilaita. Maanviljelijät tuovat edelleen karjansa pyhimyksen siunattavaksi kirkolle ja tämä perinne saattaa olla jatkoa muinaiselle karjakultille, josta on tehty myös arkeologisia löytöjä.Kivirivit, maakummut ja yksittäiset megaliitit ovat ehkä pystytetty auringon, kuun ja tähtien liikkeiden kartoittamiseksi ja mittaamiseksi. Alueen pystykivikokonaisuus on mahdollisesti suunniteltu tähtitieteellisistä syistä, erityisesti kuun tarkkailua varten. Kivirivit muodostavat sitten keskenään tähtitieteelliset tähtäyslinjat. Kivirivejä on voitu käyttää suoran havainnoimisen sijaan apuna laskelmissa, koska ne muodostavat eräänlaisen "megaliittimillimetripaperin" huolimatta siitä, että osa kivistä on välillä pystytetty uudestaan.